Apuväline-tapahtuman blogi

RSS
19. syyskuuta 2019 17.25

”Hei, se oli mahtava golfkierros”

Paragolffari

Paragolferi kiersi kesällä 2019 Suomessa golftilaisuuksissa. Kokeilutapahtumia järjestettiin ympäri Suomea mm. Vironlahdella, Iitissä, Helsingissä, Rovaniemellä, Kemissä, Oulussa sekä Tampereella. Näihin tapahtumiin osallistui liikuntarajoitteisia ja muuten toimintakyvyltään heikentyneitä golfista kiinnostuneita tai lajin pariin paluusta haaveilevia sekä potentiaalisia uusia harrastajia. Aiempaa kokemusta golfin pelaamisesta ei näissä tapahtumissa vaadittu, vaan lähinnä innokasta ja periksi antamatonta asennetta. Hyvä esimerkki tästä on, että kaukaisin pienryhmäkurssille osallistunut matkusti Kaakon golfiin Virolahdelle aina Kajaanista saakka saadakseen paragolferilla pelituntumaa oikeilla väylillä ja viheriöillä.

Mikä ihmeen paragolferi?

Paragolferi on järeän sähköpyörätuolin ja mönkijän risteytys, joka nostaa pelaajan pystyasentoon mahdollistaen pelaamisen seisoma-asennossa. Sen avulla pelaajat pystyvät liikkumaan ketterästi golfkentän väylillä, griineillä ja jopa matalareunaisissa bunkkereissakin. Paragolferi on helppokäyttöinen laite, johon pelaaja tuetaan istumaan erilaisin tukivöin. Sen jälkeen pelaaja voi kohottaa itsensä sopivaan lyöntiasentoon ja palata sen jälkeen takasin istuma-asentoon. Laitetta ohjataan pelimaailmastikin tutulla tavalla pienellä ohjaussauvalla ja ohjauspaneelilla. Ohjauspaneelista säädetään vaihteita ja parhaimmillaan paragolferi etenee kevyttä hölkkävauhtia! Paragolferin akku kestää useamman tunnin, joten 18-väyläisen golfkentän kiertäminen onnistuu vaivattomasti.

Erityisryhmien golfpelaamisen edistäminen

Esteetöntä golfia nuorille –hanke pyrkii aktivoimaan erityisesti nuoria vammaisia golfin pelaamiseen, tukemalla heidän hyvinvointia ja liikunnan harrastamista paragolferin avulla.  Hanke on Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Suomen HCP Golf ry:n yhteishanke, jota rahoittaa Opetus-ja kulttuuriministeriö (OKM). Yhteistyökumppaneita ovat mm. Suomen Golfliitto, VAU, Respecta ja useat golfkentät sekä eri vammais- ja potilasjärjestöt.

Hankkeen toimintaan mukaan lähteneitä tapahtumissa on aina opastamassa kokenut pelaaja ja/tai golfvalmentaja. Hankkeessa on ollut mukana selkäydinvammaisista koostunut pilottiryhmä, jolle järjestettiin keväällä ja loppukesästä 2019 parin päivän kestoiset golfleirit. Leirillä heitä perehdytettiin golfin salaisuuksiin ja sääntöihin. Lisäksi he saivat ohjausta golfvalmentajalta ja osallistujat pääsivät myös pelaamaan yhdessä par-9 kentän Kaakon Golfin kentällä. Hanke päättyy vuoden 2019 lopussa, mutta paragolferilla pääsee kokeilemaan ja pelaamaan jatkossakin eri kentillä. Tavoitteena on hankkia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa lisää paragolfereita Suomeen, jotta kaikki halukkaat pääsevät kokeilemaan ja harrastamaan tätä hienoa ulkoilmaurheilua.

Piia Tarnanen 

Piia Tarnanen
projektikoordinaattori, Tampereen ammattikorkeakoulu

Paragolferi on esillä Liikuntamaassa 7.-9.11. Tule tutustumaan ja keskustelemaan lisää harrastusmahdollisuuksista.

Apuvälinemessut ja Liikuntamaa 7.-9.11. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.

Lisätietoja saapumisesta ja lipuista: https://apuvaline.info/messuinfo

Lisätietoa hankkeesta:

Jarmo Perttunen, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, 050 560 3157, jarmo.perttunen@tuni.fi

Veijo Notkola, professori h.c., Suomen HCP Golf Ry, 040 50941 82, veijo.notkola@gmail.com

Piia Tarnanen, projektikoordinaattori, Tampereen ammattikorkeakoulu, 040 664 6640, piia.tarnanen@tuni.fi


16. syyskuuta 2019 20.20

VR-teknologia auttaa autismikirjon oppilasta arjessa

VR-teknologia auttaa autismikirjon oppilasta arjessa

Virtuaalitodellisuusteknologiaa (VR) autismikirjon henkilön tukena on tutkittu viimeiset 20 vuotta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että VR-harjoittelu vaikuttaa positiivisesti elämäntaitojen, kommunikaation sekä erityisesti sosio-emotionaalisten taitojen oppimiseen. Näemme VR-teknologiassa paljon potentiaalia edellä mainittuun tarkoitukseen.

Kokeilimme keväällä 2018 tukea VR-teknologian avulla autismikirjon henkilöiden siirtymätilanteita, toiminnan ohjausta ja suoriutumista erilaisista asiointitehtävistä. Kokeiluun osallistui 11 Jyväskylän kaupungin autismikirjon opetuksen oppilasta. Se aloitettiin oppilaille vieraassa ympäristössä, Valterin Jyväskylän toimipisteessä. Toinen osa toteutettiin syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana oppilaiden omissa oppimisympäristöissä.

Kiinnostava tekninen laite motivoi

Autismikirjon henkilöt ovat tyypillisesti taitavia ja motivoituneita käyttämään teknisiä laitteita, kuten tietokoneita tai tabletteja. Kun tukitoiminto siirretään henkilöä kiinnostavalle alustalle, vahvistuu usein myös toimintakyky ja näin voidaan saada tietoa henkilön taidoista, tiedoista ja oppimisesta.

Lähdimme siitä, että tuotamme kuvitteelliseen todellisuuteen ”uppouttavia” eli immersiivisiä virtuaalimaailmoja. Tallensimme videolle (360-kuvaus) henkilön omaa arkiympäristöä, säilyttäen kokijalle tärkeät tilat, näkymät ja ihmiset VR-näkymässä.

Toiminnan ohjaus kehittyi ja itsevarmuus kasvoi

Oli todella hienoa huomata, että videopohjainen VR-harjoittelu näyttää tukevan oppilaiden toiminnan ohjausta, tilan hahmottamista ja asiointitehtäviin osallistuneiden vuorovaikutusta. Oppilaat olivat motivoituneita VR-laitteiden käyttöön. VR-harjoittelu näkyi oppilaan itsevarmana ja ohjeen mukaisena toimintana heti videon katsomisen jälkeen.

Merkittävää menetelmän onnistumisen kannalta on toteuttajien ymmärrys ja kokemus autismikirjon henkilöiden kanssa työskentelystä sekä VR-välineistön tuntemus ja hallinta.

Vaatii jatkotutkimusta

Jatkossa syvennämme yhteistyötä yliopistojen kanssa ja selvitämme menetelmän mahdollisuuksia tukea esimerkiksi autismikirjon henkilön sosiaalisia taitoja, liikennekäyttäytymistä ja uusien ympäristöjen tai henkilöiden ennakointia. Näin voimme vahvistaa autismikirjon henkilöiden esteettömyyttä entistä vahvemmin.

Tero Kujalan ja Antti Peltoniemen tekemä tutkimus on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Heidän posterinsa em. aiheesta valittiin mm. merkittävään Autism-Europe -kongressiin Nizzassa, 13. – 15.9.2019. Tule kuulemaan aiheesta lisää!

Tero Kujala

Tero Kujala, ohjaava opettaja, Valteri

Antti Peltoniemi

Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija, Valteri

Koulu ja kuntoutus on uusi teemaohjelma Apuvälinemessuilla.

Tero Kujala ja Antti Peltoniemi puhuvat Apuvälinemessuilla To 7.11. klo 14.30 – 15.15, Virtuaalitodellisuus autismikirjon oppilaan arjen apuna. Esityksen päätteeksi mahdollisuus kokeilla VR-laseja.

Koulu ja kuntoutus teeman ohjelma on tuotettu yhteistyössä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin kanssa. Tutustu messupäivien ohjelmatarjontaan: https://apuvaline.info/koulujakuntoutus

Messut avoinna to-la 7.-9.11. Liput 10/12€. Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä kävijäksi. Lisätiedot saapumisesta: https://apuvaline.info/messuinfo

 

Teksti on julkaistu aiemmin Valterin blogissa 30.1.2019.
https://www.valteri.fi/vr-teknologia-auttaa-autismikirjon-oppilaan-arjessa/  


12. syyskuuta 2019 6.35

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin

Seksistä keskustellaan nykyisin enemmän kuin koskaan. Seksologin silmin trendi on hyvä, mutta myös keskustelun katvealueisiin pitää kiinnittää huomiota. Yksi iso katve on vammaisten ihmisten seksuaalinen hyvinvointi. Lehtien seksijutuissa ihmiset ovat lähes poikkeuksetta nuoria ja nättejä - ja vammattomia. Se luo tahattomasti mielikuvan siitä, että seksuaalisuus ja vammaisuus eivät voi liittyä yhteen. Tällainen mielikuva on tietysti täysin väärä, sillä vammaiset ihmiset ovat yhtä lailla seksuaalisia olentoja kuin kaikki muutkin.

Jokaisella on oikeus omaan seksuaalisuuteen

Vammaisten ihmisoikeusjärjestöt ovat käyneet taistelua esteettömyydestä jo pitkään useilla eri rintamilla. Seksin esteettömyys on verrattain uusi rintama, jolla taistellaan oikeudesta seksuaaliseen hyvinvointiin. Seksuaalioikeudet kuuluvat myös vammaisille ihmisille. Tavallisimpia seksuaalisen hyvinvoinnin esteitä ovat muiden ihmisten asenteet, jotka tekevät vammaisen ihmisen seksuaalisuuden näkymättömäksi. Kun vammainen ihminen kuuluu useamman vähemmistön risteyskohtaan eli intersektioon, sitä enemmän esteitä hän tavallisesti kohtaa. Jos henkilö kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, on kiinnostunut kinky-seksistä tai on yleisen mielipiteen silmissä liian nuori tai vanha, voi hän joutua puolustamaan omaa seksuaalisuuttaan kyseenalaistamista vastaan. 

Puhutaan asiasta

Esteiden purkamiseksi tarvitaan avointa keskustelua vammaisten ihmisten seksuaalisista tarpeista ja siitä, miten niihin voidaan vastata palveluiden näkökulmasta. Tärkeässä roolissa ovat ne henkilöt, jotka avustavat vammaisia ihmisiä jokapäiväisissä toimissa, olivat he sitten asumispalveluiden työntekijöitä, henkilökohtaisia avustajia tai läheisiä. Ensimmäinen askel on aina puheeksi ottaminen. Kun tarpeista ja haluista päästään kommunikoimaan, voidaan seuraavaksi ryhtyä miettimään keinoja. 

Oman seksuaalisen hyvinvoinnin kulmakiviä on itsetuntemus. Mikä minua kiihottaa? Mikä tuntuu minusta hyvältä? Millaisia asioita haluaisin tehdä ja kokea seksuaalisena ihmisenä? Tavallisin tapa selvitellä näitä kysymyksiä on fantasiointi ja sooloseksi. Suurin osa ihmisistä aloittaa seksuaalisen polkunsa näillä eväillä. Mielikuvituksen apuvälineinä saatetaan käyttää tarinoita, elokuvia tai pornoa, ja vastaavasti sooloseksin apuvälineinä voivat toimia mitä erilaisemmat esineet ja materiaalit, luontevimmin tietysti seksivälineet.

Välineillä on väliä

Jotkut vammaisuuden muodot vaikuttavat suoraan siihen, millaiset seksivälineet tai seksin apuvälineet ovat hyödyksi sooloseksin apuna. Jos haasteena on esimerkiksi tuntoaistin puutteet, voimakkaat vibraattorit saattavat tuoda paljonkin iloa. Mikäli taas käsien käytössä on rajoitteita, välineiden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota hyvään kädensijaan tai siihen, voiko välineen kiinnittää helposti johonkin. Välineisiin on myös mahdollista tehdä tarvittavia muutoksia, jos ne ovat riittävän laadukkaita ja käytettävissä on osaava apuvälineteknikko.

Useimpia seksivälineitä voi käyttää sukupuolesta riippumatta. Esimerkiksi vibraattoreilla voi tuottaa miellyttäviä tuntoaistimuksia mille tahansa kehon osalle, jotkut sopivat jopa selän hierontaan. Vibraattoreita käytetään joskus myös toimintaterapian apuna kuntoutuksessa. Seksivälineisiin kannattaa tutustua ajan kanssa niitä myyvissä liikkeissä ja verkkosivuilla, sillä parhaimmillaan jo pelkkä valikoimaan tutustuminen antaa uusia ideoita siihen, mikä kaikki on mahdollista sooloseksissä tai leikeissä kumppanin kanssa.

Neuvoja ammattilaisilta

Avustavien henkilöiden tehtäviin kuuluu auttaa vammaista ihmistä vierailemaan seksivälineliikkeissä tai niiden verkkosivuilla, mikäli tämä niin haluaa. Sopivan välineen valinnassa puolestaan kannattaa selvittää, onko liikkeen henkilökunnalla halua ja osaamista auttaa. Jos liikkeestä ei sopivaa apua löydy, niin seksuaalineuvoja on paras apu tarpeiden ja välineiden yhteensovittamiseen. Seksuaalineuvoja voi myös auttaa sooloseksiin liittyvissä ongelmissa sekä tarjota keskustelukumppanin oman seksuaalisuuden pohdinnalle ja omien tarpeiden tunnistamiselle.  

Tärkeä voimavara käyttöön

Seksuaalisuus on merkittävä voimavara, joka tarjoaa elämään mielekkyyttä, merkitystä ja hyvinvointia. Vaikka aiheen esille ottaminen tuntuisikin aluksi hankalalta, ensimmäinen siirto on aina tehtävä, jotta päästään eteenpäin. Myös kuuntelijalla on vastuunsa; seksistä kommunikoiminen on paljon helpompaa, kun kuuntelija ottaa avoimesti ja hyväksyvästi asian vastaan. Oman seksuaalisuuden mahdollisuuksien löytäminen vie yleensä aikaa, siksi aiheeseen kannattaa tarttua ennemmin kuin myöhemmin.

Tommi Paalanen 

Tommi Paalanen
Seksologi, filosofi, seksuaalietiikan asiantuntija
Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja

Sexpo-säätiö on mukana Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Jotta kukaan ei jäisi yksin hankkeen toteuttamassa OsalliSEKSI-korttelissa Apuvälinemessuilla.

Tommi puhuu messujen ohjelmalavalla torstaina 7.11. klo 14.30
aihe: Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten seksuaalisen hyvinvoinnin edistäminen

Katso aukioloajat ja pääsyliput: https://apuvaline.info/messuinfo

Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä kävijäksi netissä: https://apuvaline.info/rekisteroidy

 

 


5. syyskuuta 2019 9.50

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta

Arkikuntoutus on muissa pohjoismaissa jo vuosia käytössä ollut kotikuntoutusmuoto. (Linkki artikkeliin: http://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/toimintaterapia/arkikuntoutuksenorganisointi/). Arkikuntoutuksen avulla tuetaan asiakkaan osallisuutta ja voimaantumista sekä mahdollistetaan asiakkaalle hänelle tärkeiden arjen asioiden toteuttaminen. Arkikuntoutus tukee asiakkaan omatoimisuutta arjessa paremmin kuin Suomessa yleisesti käytössä olevat kotikuntoutusmenetelmät. Asiakas kuvasi arkikuntoutuksen merkitystä seuraavasti:

”Arkikuntoutukseen avulla koen, että minut muistetaan ja minua rakastetaan. Voin kyläillä säännöllisesti ja minulla on mahdollisuudet osallistua vapaa-ajan toimiin ja sosiaaliseen elämään.”

(Abstract: Hjelle, Turtland, Forland, Alvsvåg, 2016: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/hsc.12324)

Arkikuntoutuksessa toiminta- ja fysioterapeutit sekä hoitajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Toimintakykyä tukevat hoitajien kotikäynnit kestävät keskimäärin tunnin ja aikataulu on joustava, jotta työntekijä voi vastata asiakkaan sen hetkisiin tarpeisiin. Tästä huolimatta, tai juuri sen ansiosta, arkikuntoutuksesta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat jopa matalammat tai yhtä suuret kuin nykyisillä kotikuntoutusmenetelmillä. Miten tämä on mahdollista?

Arkikuntoutuksen myötä asiakkaan toimintakyky ja luottamus omaan pärjäämiseen vahvistuu, jolloin kotihoidon käyntien määrä vähenee asiakkaan tuen tarpeen vähetessä. Asiakasta tuetaan, rohkaistaan ja kannustetaan omien tavoitteiden saavuttamiseen, on se sitten leivän tekeminen itsenäisesti tai kuoroon osallistuminen.

Oli varsin kuvaavaa, kun eräs kotihoidon asiakas totesi: ”Kyllä minä sinne kuoroon menisin, mutta kun kotihoidon tullessa pitää valita menisinkö vessaan vai avustavatko taksiin, jotta pääsen kuoroon.” Asiakas kertoi, että kumpaakin asiaa ei ehdi toteuttamaan lyhyellä kotikäynnillä ja viime aikoina on jäänyt kuoro väliin, kun vessaan pääseminen on vienyt voiton.

Arkikuntoutus perustuu ajatukseen, että asiakkaan oma arjen hallinnan tunne on tärkeää. Vain asiakas voi itse määrittää mitkä arjen toimet antavat hänelle arjen hallinnan tunteen. Toiselle se on puhelimella soittaminen ja toiselle voileivän tekeminen. Arkikuntoutus haastaa perinteisen ajattelutavan, että kun asiakas kykenee suoriutumaan tietyistä arjen toimista itsenäisesti, niin hän ei tarvitse tukea kotiin. Asiakkaan arjen hallinta voikin koostua aivan muista tekijöistä kuin mitä oletamme.

Arkikuntoutuksessa apuvälineet ovat keskeinen osa asiakkaan toiminnan mahdollistamista. Esimerkiksi television katselu voi olla vaikeaa heikon näön vuoksi tai puhelimen käyttämistä on vaikea oppia. Nämä saattavat rajata merkittävästi asiakkaan kontaktin ottamista ja yhteiskuntaan osallistumista sekä heikentää asiakkaan elämänlaatua. Toimintaterapeutin ammattitaidon hyödyntäminen onkin keskeistä arkikuntoutuksessa, kun selvitellään arkea helpottavien apuvälineiden tarvetta ja hankintaa.

Satu Niskanen 

Satu Niskanen
toimintaterapeutti, väitöskirjatutkija

Lisätietoja arki- ja kotikuntoutuksesta Apuvälinemessuilta

Suomen Toimintaterapeuttiliitto on paikalla Apuvälinemessuilla torstaina 7.11. messustandilla sekä ohjelmalavalla. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan lisää arki- ja kotikuntoutuksen mahdollisuuksista.

Apuvälinemessut avoinna to 7.11. klo 9-17 (ammattilaisten päivä, pe 8.11. klo 9-17 ja la 9.11. klo 10-16
Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä kävijäksi netissä: https://apuvaline.info/rekisteroidy

 


28. elokuuta 2019 6.30

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä

 MotoTiles, Meditas

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä

Koska ne robotit tulevat? Mitä niiden kanssa voi tehdä? Näihin kysymyksiin törmäämme usein julkisessa keskustelussa. Kurkistamme tekoälyn mahdollisuuksiin esimerkillä, joka on saanut monet liikuttumaan jopa kyyneliin, mihin vielä pystyn ja miten kunto on kehittynyt.

Fysioterapia astuu nyt tekoälyaikaan - myös kotikuntoutuksessa

Moni fysioterapeutti Suomessa on löytänyt uudenlaisen ”työkaverin” ja apulaisen tekoälyratkaisuista. Tarvitaan konkretiaa robotiikan puheiden ympärille. Meditaksella on kokemusta teknologian jalkauttamisesta arkeen. Fysioterapeutti voi laittaa laitteen laukkuun ja lähteä asiakkaan kotiin tai palvelutaloon. Tilat ja varusteet eivät rajoita. On kyse arkikuntoutuksesta.

Älykkäät askellusharjoittelut palkituilla Moto Tiles -liikuntalaatoilla

Moto Tiles -liikuntalaatat ovat tekoälyyn perustuva ratkaisu, joka on kehitetty Tanskan teknillisessä korkeakoulussa (DTU). Laite suorittaa valittua ohjelmaa ja säätää tason harjoittelijan toimintakyvyn mukaan. Asiantuntijalle vapautuu aikaa keskittyä ohjaukseen ja motivointiin.

https://www.youtube.com/watch?v=ms-GGRBOnN4

Laitteen kaikki harjoitukset perustuvat askellusharjoituksiin, jotka auttavat reagoimaan ympäristön yllättävinkin haasteisiin askeltamisessa. Tekoäly mahdollistaa uudenlaista harjoittelua. Fysioterapeuttiliiton päivitetyn suosituksen mukaan askellusharjoituksista on näyttöä kaatumisen ehkäisyssä (https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00003).

Ratkaisua on kehitetty vuosien ajan, kuunnellen terveydenhuollon ammattilaisia. Tieteellinen näyttö vaikuttavuudesta on toiminnan selkäranka. Se on voittanut useita kansainvälisiä palkintoja, viimeisin juhannuksena Lontoossa ”Most Outstanding Innovator in the World 2019”.

MotoTiles kuntoutus ohjattunaTekoäly antaa lisäaikaa kosketukselle

Tasapainoa ei voi harjoitella kuin tasapainoharjoituksilla. Etäkuntoutuksella voidaan hyvin harjoittaa mm. lihasvoimaa, mutta tasapainoharjoituksissa on kaatumisriski. Siksi tarvitaan terapeutin läsnäoloa ja kosketusta, ja kiitos tekoälyn, nyt harjoittelu voi olla myös hauskaa!

https://www.youtube.com/watch?v=cel0pLvDx4U

Koskettaminen on tärkeää. Teknologian lisääntyessä usein pelätään, että kosketus vähenee entisestään. 

Meditaksen lanseeraamassa kuntoutusmuodossa kone ohjaa tekemistä ja kuntouttajalle jää kädet ja aika vapaaksi koskettamalla ohjata vanhusta. Tämän moni vanhus on kokenut tärkeäksi.

Oheiselta videolta voit nähdä tämän käytännössä https://areena.yle.fi/1-50014672

Nopeita 94-vuotiaan jalkoja!

Moni kaupunki on jo ottanut käyttöönsä uuden kuntoutusmuodon Moto Tiles -liikuntalaatoilla. Laattojen rajattomilla kuvioinnin mahdollisuuksilla muistin, tasapainon ja motoriikan harjoittelusta tulee aina uusi harjoite, joka toimii vauvasta vaariin ja mikä tärkeintä, fyysisesti eri kuntoisilla. Tekoäly soveltaa pelin vaikeusasteen automaattisesti pelaajan kunnon mukaan.

https://www.youtube.com/watch?v=URNVOocFUng

Porissa toteutettiin 2018-2019 Kotikunto-hanke, jossa yli 50 ikäihmistä harjoitteli säännöllisesti Moto Tilesin avulla fysioterapeutin ohjaamana. Ryhmällä oli heti intoa parantaa omaa toimintakykyään uudella tekniikalla. Tulokset olivat hämmästyttäviä: kepin käyttö väheni, harjoittelu lisäsi tunnetta ettei kaadu, se innosti kotona myös muuhun harjoitteluun ja omatoimisuuteen. Ryhmä harjoitteli hikihatussa ja voi sitä riemua, kun huomasi taitojensa kehittyneen.

Fysioterapeutit antoivat palautetta, etteivät pystyisi saamaan aikaan sellaisia liikkeitä, joihin peli innosti. He kokivat, että laitteen suomat mahdollisuudet nostivat fysioterapian tälle vuosituhannelle ja heistä oli hienoa, että he pystyivät tarjoamaan ikäihmisille uutta teknologiaa.

Lisätietoja Kotikunto-hankkeesta projektipäällikkö Krista Toivoselta Sataedusta.

Henrikinhovi, Meditas

Kuva: Prizztechin Hyväksi-hankkeen organisoimassa pilotissa Kokemäen Henrikinhovissa ammattilaiset saivat kokeilla uutta teknologiaa omassa palvelutalossaan. Tuloksia voi lukea täältä.

Kohtalokas kaatuminen voi romahduttaa ja viedä laitoshoitoon

Kaatumisen ehkäisy ja toimintakyvyn parantuminen tulisi olla kaikkien ikäihmisten kanssa työskentelevien keskiössä. Mutta näin ei valitettavasti ole, resurssit ovat vähissä, eikä fysioterapeutteja riitä vastaamaan tarpeeseen. Tarvitaan koko hoitohenkilöstön resurssit käyttöön. Ikäihminen haluaa selviytyä itsenäisesti päivittäisestä arjestaan ja meidän tulisi tukea tätä ja vieläpä ajoissa! Ikäihminen tarvitsee jatkuvaa tasapainoharjoittelua ja koko henkilöstön panostusta ennaltaehkäisyyn.

Kun lihasmassa ja lihasvoima vähenee, lihaksen voimantuottonopeus vähenee.  Myös taito tehdä kahta asiaa kerralla vähenee. Mieti vaikka, miksi usein ikäihminen pysähtyy, kun juttelette? Heikkenevät ominaisuudet altistavat usein kaatumisille. Kaatumisia on 35000 vuodessa, lonkkamurtumia 7000. Loukkaantuneista 1/10 jää pysyvästi laitoshoitoon. Tämä on yhteiskunnallisestikin merkittävä haaste. Yksi lonkkamurtumaleikkaus maksaa n. 30 000€. 1/3 tapauksista olisi ehkäistävissä oikealla liikunnalla.

(Lähde, Vasankari T, Kolu P, toim. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31, 2018 sekä Saija Karinkanta luentomateriaali,  UKK Instituutti)

Tulevaisuuden ratkaisut esillä Apuvälinemessuilla

Robotiikka on yksi Apuvälinmessujen pääteemoista. Lavaohjelmassa voit kuulla lisää esimerkkejä käytännöstä. Messuosastolla pääsee itse kokeilemaan mm. Moto Tiles -laattojen tehokkuutta ja myös muita tekoälyratkaisuja. https://apuvaline.info/robotiikka

 

Minna Laine on fysioterapeutti, tft, robotiikan mahdollisuuksista innostuva Meditas Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Minna Laine
P. 040 747 9033
minna.laine@meditas.fi

Linkkejä:
https://www.youtube.com/watch?v=QdmlHf7niA0
https://www.youtube.com/watch?v=eHpcawrDPC0
https://www.youtube.com/watch?v=Noqea7NFrO0

 

 


Apuväline 2019 Blogi

VR-teknologia auttaa autisminkirjon oppilasta arjessa
Tero Kujala, ohjaava opettaja, Valteri
Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija, Valteri

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin
Tommi Paalanen, seksologi, filosofi, Sexpo-säätiö

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta
Satu Niskanen, toimintaterapeutti, väitöskirjatutkija

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä
Minna Laine, fysioterapeutti, tft, toimitusjohtaja Meditas Oy

Koulu ja kuntoutus - monialainen yhteistyö tukee lasta ja nuorta 
Tero Makkonen, kuntoutuspäällikkö, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Osallisuus ja seksuaalisuus esillä OsalliSEKSI-teemakorttelissa
Markku Vellas, projektipäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali
Petri Rissanen, Luonto kaikille - hanke ja Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Kuntoutuminen on osa hoivaa ja arkea 
Sirkka-Liisa Kaistinen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE