Apuväline-tapahtuman blogi

RSS
8. marraskuuta 2019 17.00

Näkövammaisten liiton tervetulosanat

Näkövammaisten liiton puolesta lämpimästi tervetuloa viidensilletoista Apuvälinemessuille.

Yhtenä messujen teemana on robotiikka ja tekoäly. Ne tuovat valtavasti mahdollisuuksia ja uusia kiinnostavia vaihtoehtoja. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset sovellukset, joissa hyödynnetään tekoälyä. Yksi tällainen on ainakin Applen puhelimissa toimiva Seeing A I, jonka avulla näkövammaisena voin lukea lyhyitä tekstejä, kuten vaikka maitopurkin kyljen, tai tarkistaa, onko huoneessa valot päällä.

Apuvälinemessuilla on esittelyssä opasrobotti. Sen kehitystyö on kesken, mutta tiedän yksittäisten näkövammaisten päässeen opasrobottia kokeilemaan. Valitettavasti täällä emme pääse sitä kokeilemaan. En usko, että opasrobotti korvaa valkoista keppiä tai opaskoiraa, mutta se saattaa olla yksi tulevaisuuden vaihtoehto niiden rinnalle.

Robotiikan ja tekoälyn keskellä ei pidä unohtaa vanhoja apuvälineitä. Valkoinen keppi ja suurennuslasit puoltavat aina paikkaansa. Samoin pistekirjoitus on korvaamaton apu.

Näen uusien mahdollisuuksien ja apuvälineiden täydentävän vanhoja. Näen niiden toimivan yhdessä ja tekevän kukin omaa tehtäväänsä. Ei kannata heittää pois vanhaa toimivaa, vaan sitä voi täydentää jollain uudella.

Kun Apuvälinemessuja suunniteltiin, Expomark otti mukaan vammaisia nuoria. Tiedän, että mukana oli ainakin muutama aktiivinen näkövammainen nuori. Ajatuksena oli miettiä, millä tavoin nuoria saataisiin houkuteltua messuille ja mikä heitä voisi siellä kiinnostaa. Kun ennen Tampereelle lähtöä jututin näkövammaisia nuoria, kuulin heidän ilahtuneen robotiikasta ja tekoälystä. Kuulin heidän ilahtuneen Liikuntamaassa olevasta e-urheilun alueesta, jossa on esillä myös äänipelejä.

Meillä on täällä tilaisuus tutustua uuteen ja tilaisuus kokeilla vanhaa. Näkövammaisena liikkumista voit käydä kokeilemassa valkoisen kepin radaksi nimetyllä alueella. Messuhulinan lomassa voit juoda kahvit Pimë cafëssa, jossa näkövammaiset nuoret toimivat tarjoilijoina.

Toivotan sinulle antoisaa messupäivää ja kohtaamisia eri ihmisten kanssa.

Sari Kokko

Sari Kokko
järjestöjohtaja
Näkövammaisten liitto ry


7. marraskuuta 2019 15.05

Apuvälineet ja yhdenvertaisuus

Apuvälinemessut, avajaiset 7.11. /
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto

Mikä on ehkä tärkein yhdenvertaisuuden mahdollistaja – apuväline. Ei siis ole mitenkään yhdentekevää, kuinka apuvälineiden myöntämiset etenevät, kuka antaa tarvittavia lausuntoja, onko meillä yhdenvertaiset käytännöt myöntämisperusteista eri kunnissa jne.

Vammaisen arkeen valitettavasti kuuluu erilaisten hakemusten ja anomusten tekeminen ja liian usein kielteisen päätöksen jälkeen valittamisen tie. Olenkin usein todennut, että on lottovoitto syntyä Suomeen ja kunnon potti tulee, kun synnyt oikeaan kuntaan.

Apuvälineiden myöntämisperusteet vaihtelevat, eivätkä eri käytännöt aina tue yhdenvertaisuutta. Lisäksi valitettavasti joudumme hankkimaan välineitä, jotka jäävät vammaisen ihmisen (lue sinun ja minun) kustannettaviksi. Kunnat keksivät erilaisia syitä, miksi juuri nämä EIVÄT kuulu vammaispalveluihin. Jotkin välineistämme helpottavat myös kanssaihmisiä. Esimerkiksi taloyhtiön autotalliin sähköisesti avautuvat ovet toimivat ”kaikkien iloksi”. 

Ilman luiskia, tukikahvoja, pyörätuoleja, käsihallintalaitteita, intiimivälineitä, kädenjatkeita, sähkönostimia, puhetulkkeja, seisomatelineitä jne emme pääsisi mihinkään - olemaan ihmisiksi. Nämä yksilökohtaiset apuvälineet antavat meille mahdollisuuden käydä töissä, harrastaa, opiskella, käydä elokuvissa ja kaupassa. Sekä päästä tänne Apuvälinemessuille.

Invalidiliitto ja Expomark ovat järjestäneet yhteistyössä näitä messuja jo kolmenkymmenen vuoden ajan joka toinen vuosi, eli tämä on jo 15. kerta. Minä taidan olla nyt kolmatta kertaa mukana ja uskoakseni taas löytyy jotain uutta pohdittavaa, joku uusi apuväline tai elämää muutoin helpottava laite.

Olen käyttänyt pyörätuolia liikkumiseeni yli 30 vuotta ja sinä aikana on tekninen kehitys tuonut paljon uusia apuvälineitä. Pyörätuolit ovat huomattavasti keveämpiä ja näppärämpiä, sähköiset lisälaitteet parantuneet ja akut kestävämpiä jne. Mitähän seuraavina vuosikymmeninä vammaisten apuvälineiden kehityksessä tapahtuukaan?  

Kehitettävää löytyy

Apuvälineitä luovutetaan vamman tai sairauden vuoksi eri lainsäädännön perusteella. Kunnat ja kuntayhtymät luovuttavat niitä osana terveydenhuollon lääkinnällistä kuntoutusta, vakuutusyhtiöt mm. työtapaturman tai liikenneonnettomuuden perusteella jne. Yksilön pitäisi hallita tätä viidakkoa. Olisikin ehdottoman tärkeää, että valtakunnallisia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteita sovelletaan yhdenvertaisesti koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriön olisi ohjattava luovutusperusteiden yhdenmukaisuutta ja riippumattomuutta ja otettava ”isännän ääni”. Taas päästäisiin yksi askel eteenpäin yhdenvertaisuuden portaissa!

Invalidiliiton vision mukaisesti apuvälineet auttavat meitä kohti esteetöntä ja yhdenvertaista Suomea.

Omasta puolestani toivotan kaikille Apuvälinemessuilla kävijöille paljon mukavia kokemuksia, vanhoja ja uusia tuttuja, oivia ideoita sekä tietenkin hyvää fiilistä!

PetriPohjola

Petri Pohjonen
Pääjohtaja
Invalidiliitto ry


4. marraskuuta 2019 17.55

Ratkaise ja unelmoi!

Apuväline-tapahtuma on jo ovella! Lapsesta asti olen odottanut apuvälinemessuja vähintään yhtä paljon kuin joulua. Muutamaan päivään sisältyy vuosi vuodelta merkityksellisempiä kohtaamisia, uusien innovaatioiden riemua ja tunne siitä, että vammaisuus on lahja. Tästä lahja-asiasta voit olla kanssani eri mieltä. Mutta ennen kuin muodostat mielipiteesi, yritän valaista, mitä tarkoitan.

Jos muistelen kouluikäistä itseäni, kuvani vammaisuudesta oli melko kapea. Olin omassa lähikoulussani ainoa vammainen ja tapasin vertaisia lähinnä kesäleireillä. Teini-ikään tullessani pyörätuolin piti olla katu-uskottava (musta), ja tavallisuus oli muutenkin valttia. Ihannoin ”normivammaisia”, joilla oli muodot kohdillaan tai mieletön haba! Suihkutuolit olivat noloja ja sähköpyörätuolilla ajeleminen tuntui aivan liian vammaiselta. Yhteiskunta piirtyi normaalin ja epänormaalin janalle, josta kehopositiivisuus vasta etsi paikkaansa.

Apuvälinemessut avasivat silmäni moninaisuudelle. Normatiivinen paine hetkeksi helpottui. Messuille saattoi tulla sellaisena kuin on, ja olla kiinnostunut myös niistä noloimmista arjen ratkaisuista. Saattoi tunnustaa oman tarvitsevuutensa. Merkityksellistä oli myös havaita, että monet vammaiset ihmiset työskentelevät messuilla. Kuten vaikka se nuori komea autokauppias, joka sai vaikeavammaisen teinitytön ja tämän isän uskomaan, että autolla ajaminen olisi mahdollista!

Apuväline-tapahtuma synnyttää unelmia

Nuorempana olisin halunnut laittaa apuvälinekuvastot uusiksi! Miksi apuvälineet piti maalata aina kuolemanharmaalla, muotoilla sairaalakelpoisiksi ja suihkuttaa päälle desinfiointiainetta? Miksi minun pitäisi sietää sitä, että tällainen rumilus tulisi osaksi kehoani ja liikkumisen vapautta?

Unelmoin naisellisesta glittersuihkutuolista turkkilaisen saunan hämyssä. Unelmoin käsilaukkukokoisesta letittäjästä, jolla saisi hiukset kiinni yhdellä kädellä. Unelmoin graffitimaalatusta nostolaitteesta ja sukanvetolaitteesta, joka olisi yhtä huomaamaton kuin tamponi. Unelmoin esteettömistä tamponeista. Ja siitä että voisin jonakin päivänä lakata käyrällä siveltimellä varpaankynteni! Itsetyydytyksen tai avusteisen seksin apuvälineistä en osannut unelmoida. Niistä ei kerrottu kuvastoissa.

Mistä unelmoin nyt? Unelmoin apuvälineteollisuudesta, joka perustuu yhteiskehittämisen kulttuuriin ja palvelumuotoiluun! Tällaisessa kulttuurissa asiakas nähdään oman elämänsä ykkösasiantuntijana. Hänen ei tarvitse todistella tarpeitaan, tai luopua unelmistaan turvallisuussäädösten tai korkeamman hinnan takia. Mistä sinä unelmoit?

OsalliSEKSI – kohti ratkaisua

Apuvälineiden käyttäminen on vammaisille ihmisille välttämätöntä. Seksuaalisuus puolestaan on yksi ihmisen perustarpeista, jonka tyydyttämiseen pitää löytää ratkaisuja. Uskon, että monet vammaiset ihmiset harrastaisivat mieluiten sooloseksiä omin käsin ja omassa rauhassa, jos vain pystyisivät. Kun tämä ei onnistu, tarvitsemme itsetyydytyksen apuvälineitä, pidennettyjä varsia, monenlaisia kahvoja ja kullekin henkilölle parhaiten sopivia ratkaisuja.

Kuuletko kutsun sukanvetolaitteen kehittäjä? Sinua tarvitaan!

Ratkaisu voi olla myös neuvonta ja tuki, tai vaikka realistinen tieto lisääntymisterveydestä ja perhesuunnittelusta, joihin myös YK:n vammaissopimus oikeuttaa. Meillä on lupa olla keskeneräisiä, olimmepa minkä ikäisiä tahansa. Puhuminen ja puheeksi ottaminen ovat ensiaskelia kohti ratkaisua. Henkilökohtaisia asioita ei voi ratkaista toisen puolesta. Meidän vammaisten ihmisten tulee päästä osalliSEKSI. Me olemme osa ratkaisua!

Milla Ilonen

Milla Ilonen
hankepäällikkö
Voimaa seksuaalisuudesta -hanke (2018–2020)

Aspa-säätiö Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeessa vahvistamme asumispalvelujen käyttäjien valmiuksia ilmaista seksuaalisia tarpeitaan. Lisäämme asumispalvelujen työntekijöiden ja alan opiskelijoiden ammatillista osaamista. Teemme näkyväksi sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden. Aspa-säätiön kehittämishanke toimii pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla vuosina 2018–2020.

Aspa-säätiössä teemme työtä sen eteen, että jokaisella olisi mahdollisuus itsenäiseen elämään. Aspassa asukas päättää kaapin paikan. Olemme asumisen asiantuntijoita, mutta asukas on itsensä ja oman elämänsä asiantuntija. Aspan toiminta perustuu hyvän kiertoon. Toiminnastamme syntyvillä tuotoilla hankimme uusia asuntoja ja kehitämme itsenäisen elämän mahdollisuuksia yhdessä asukkaiden kanssa.

Lainaa elävä kirja!

Voimaa seksuaalisuudesta -hanke järjestää OsalliSEKSI-korttelissa (osasto 1000) päivittäin Elävän kirjaston. Elävä kirjasto edistää yhdenvertaisuutta, moninaisuutta ja ihmisten välistä kohtaamista.

Elävä kirjasto toimii kuin oikea kirjasto, mutta paperisten kirjojen sijaan kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Kirjan voit tulla lainaamaan yksin, kaverin kanssa tai pienellä porukalla, noin 20 minuutin ajaksi. Kirjasto on maksuton ja ikärajaton.

Messukirjastosta löytyy esimerkiksi seuraavat kirjat: homo, mielenterveyskuntoutuja, muunsukupuolinen, herkästi särkyvä, seksuaaliterapeutti, sairaan kaunis cepariksi, syömishäiriöinen, kolmen syövän trilogia, näkövammainen, miksi olet niin pieni & koulukiusatusta Ystävyyden suurlähettilääksi.

Elävän kirjaston aukioloajat:
To 7.11. kello 13.00–15.00
Pe 8.11. kello 13.00–15.00
La 9.11. kello 11.00–15.00

OsalliSEKSI-korttelista lisää: https://www.kvps.fi/tapahtumat/osalliseksi-apuvalinemessuilla

www.aspa.fiwww.aspa.fi/voimaaseksuaalisuudesta  

Apuvälinemessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 7.-9.11.
Saapuminen ja sisäänpääsy: https://apuvaline.info/messuinfo

 


28. lokakuuta 2019 11.30

Savu Rökmanin sarjakuvablogi: Mitä osallisuus tarkoittaa?

Onko osallisuus: Osa ihmisoikeuksia? Sosiaalisen hyvinvoinninoikeuksia? Mukaan ottamista? Vaikuttamista oman elämänsä kulkuun ja toimintoihin? Tässä pohtimista!

Elämän mieli ja yhteiset merkitykset rakentuvat vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Merkitykset varastoituvat ajatuksiin, kokemuksiin ja muistoihin esimerkiksi tunteina ja aistimuksina. Sosiaalista hyvinvointia luodaan läpi elämän. Peruspilareina ovat toimeen tuleminen oman itsen, muiden ihmisten ja koko ympäristön kanssa. Sosiaalinen ympäristö lisää hyvinvointia. Sen tunnusmerkkejä ovat avoin ja kunnioittava vuorovaikutus, yksilöllisyyden hyväksyminen, asioiden pysyvyys, toisten kunnioittaminen sanoissa ja teoissa.

Kun käytin pyörätuolia, tunsin oloni usein erilaiseksi ja yksinäiseksi. Muiden kanssa aiheesta juteltuani ymmärsin, että en ole ainoa. Ihmiset voivat taustoista, ulkonäöstä, vammasta tai muista ominaisuuksista riippumatta tuntea itsensä yksinäiseksi ja erilaiseksi. Muutkin olivat pohtineet osallisuuttaan ja joukkoon kuuluvuutta. Tämä kokemus sai minut tuntemaan itseni osaksi suurempaa joukkoa. Ymmärsin, että kaikki pohtivat näitä kysymyksiä. En ole ainoa ja yksin, vaikka joskus siltä tuntuukin.

Sarjakuvablogi, kuva 1  Sarjakuvablogi, kuva 2

Sarjakuvablogi, kuva 3  Sarjakuvablogi, kuva 4

 Olen Savu Rökman, 24-vuotias mielenterveyskuntoutuja ja kokemusasiantuntija Tampereelta.

Savu RökmanOlen tehnyt sarjakuvia kaksi vuotta. Idean sarjakuviin sain Tampere kuplii -tapahtumasta vuonna 2018, jonka jälkeen aloin piirtämään terapiapäiväkirjaa sarjakuvamuodossa. Sarjakuvien piirtäminen on minulle tapa purkaa mieltä. Minulle on myös tärkeää tuoda esille yhdenvertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta piirtämällä sarjakuvia.

Olen Apuvälinemessuilla OsalliSEKSI -teemakorttelista yksi sieltä lainattavista Elävistä kirjoista.

Tule kohtaamaan ja lainaamaan minut hetken keskustelukaveriksesi. Osalliseksi -teemakorttelin maamerkit messuhallissa on: osasto 1000. 

OsalliSEKSI-korttelin ohjelma >>

Apuvälinemessut avoinna 7.-9.11. Lue lisää sisäänpääsystä ja saapumisesta: https://apuvaline.info/messuinfo

 


24. lokakuuta 2019 16.15

Pyöräilystä tukea kuntoutukseen

Yhteiskuntamme satsaa tällä hetkellä paljon pyöräilyyn: pyöräilyväyliä rakennetaan, kaupunkipyöriä hankitaan lisää, ihmisiä kannustetaan pyöräilemään terveyden edistämiseksi ja ympäristöpäästöjen vähentämiseksi. Pyöräilyä voitaisiin hyödyntää paljon enemmän myös suomalaisessa kuntoutuskäytännössä.

Apuvälinepyörä pienen vaikeasti vammaisen lapsen kuntoutusvälineenä?

Motorisen kehityksen edistyminen vaatii sensorisen integraation kehittymistä ja nämä vaativat kehittyäkseen harjoitusta. Pyöräily antaa paljon sensorisia aistiärsykkeitä ja mahdollisuuden toistuvaan, pitkäkestoiseen vuorotahtiseen liikkeeseen. Lapsen motoriseen kehitykseen liittyy vuorotahtinen liike jo ryömimään ja konttaamaan opettelusta alkaen. Osa lapsista ei kykene tekemään vuorotahtista liikettä aktiivisesti itse, tai toistomäärät jäävät hyvin vähäisiksi.

Oikein valittu apuvälinepyörä mahdollistaa vaikeasti vammaiselle lapselle riittävän vuorotahtisen liikkeen toistomäärän saamisen. Kehon osien aktiivinen käyttö harjaannuttaa hermostollisia prosesseja ja samalla kehon hallintaa. Pyöräily mahdollistaa vaikeasti vammaiselle lapselle myös pystyasennossa toimimisen, mikä puolestaan avaa lapselle uuden maailman havainnoimiseen ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Havaintotoimintojen aktivoimisella tiedetään olevan vaikutusta muun muassa kognitiivisten toimintojen kehittymiselle.

Apuvälinetandemit kuntoutusvälineenä

Pitkäkestoisen toistuvan polkemisliikkeen kuntouttavat vaikutukset ovat samat, riippumatta polkupyörän renkaiden tai polkijoiden lukumäärästä ja sijainnista.

Peräkkäin ja rinnakkain ajettavat apuvälinetandemit ovat suunniteltu tukemaan vammaisen henkilön pyöräilyä. Niillä varmistetaan turvallisuustekijät silloin, kun asiakkaalla on esimerkiksi hahmotus-, näkö- tai ymmärtämisen haasteita. Kognitiiviset tekijät voivat esimerkiksi kehitysvammaisella tai autistisella henkilöllä estää itsenäisen pyöräilyn yksin, mutta se on mahdollista tandempyörällä. Pyöräily voi olla autistiselle nuorelle hyvä keino purkaa fyysistä aktiivisuutta ja sitä kautta saada ns. häiriökäyttäytyminen vähenemään.

Maailmalta löytyy paljon tutkimuksia polkemisliikkeen kuntouttavista vaikutuksista. Käyttöön luovutettu apuvälinetandem mahdollistaa suuret toistomäärät ja pitkäkestoisen harjoittelun, sekä tukee harjoitteluun motivoitumista. Pyöräilyllä voidaan tukea lapsen kasvua, kehitystä ja osallistumisen mahdollisuutta.

Olemme Malike-toiminnassa saaneet apuvälinepyörän saaneilta perheiltä, ja niitä myöntäneiltä ammattilaisilta lukuisia palautteita pyöräilyn positiivisista, kuntouttavista ja kehitystä tukevista vaikutuksista: toimintakykyyn, nivelliikkuvuuteen, vuorovaikutukseen, lihasjäykkyyden vähenemiseen, koordinaatioon, verenkierron vilkastumiseen, iän mukaiseen toimintaan osallistumiseen ja jatkuvasti istuvalle vaikeasti vammaiselle lapselle aktiivisesta pystyasennossa toimimisesta. Lisäksi pyöräilyllä voidaan lisätä tutkimuksissakin todettuja luonnon terveysvaikutuksia. Kuulemme myös valitettavan usein, että aktiivisen apuvälinepyörän myöntäminen on evätty vedoten luovutusperusteisiin, vaikka myöntämiselle on ollut terapeutin tai kuntoutustyöryhmän suositus. 

Apuvälinemessuilla ja Liikuntamaassa on jälleen mahdollisuus tutustua kattavasti erilaisiin apuvälinepyöriin. Tule Liikuntamaan pyöräilyradalle testaamaan pyöriä!

Antti Tulasalo

Antti Tulasalo

Työskentelen Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnassa toimintavälineneuvojana. Koulutukseltani olen fysioterapeutti ja käyttäjälähtöisten apuvälinepalvelujen asiantuntija.

Apuvälinemessut ja Liikuntamaa 7.-9.11. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Avoinna: TO 9-17 (ammattilaispäivä), PE 9-17 ja LA 10-16, saapumisohjeet: https://apuvaline.info/messuinfo  

 


Apuväline 2019 Blogi

Näkövammaisten liiton tervetulosanat
Sari Kokko, järjestöjohtaja, Näkövammaisten liitto

Apuvälineet ja yhdenvertaisuus
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto, avajaispuhe

Ratkaise ja unelmoi!
Milla Ilonen hankepäällikkö Voimaa seksuaalisuudesta -hanke (2018–2020)

Savu Rökmanin sarjakuvablogi: Mitä osallisuus tarkoittaa?
Savu Rökman, kokemusasiantuntija

Pyöräilystä tukea kuntoutukseen
Antti Tulasaloa, toimintavälineneuvoja, Malike-toiminta, Kehitysvammaisten tukiliitto

Apuvälineen käyttäjän tule-terveys – Tuetaanko sitä?
Maarit Honkasola, TuleApu-hanke, Invalidiliitto

Yhteiskehittelyllä digitaalisia ratkaisuja palveluasumiseen
Minna Kilpeläinen, HIPPA, Metropolia

Kalastuksen elämyksellisyys on kaikkien ulottuvilla
Juha Happonen

"Hei, se oli mahtava golfkierros"
Piia Tarnanen projektikoordinaattori, Tampereen ammattikorkeakoulu

VR-teknologia auttaa autisminkirjon oppilasta arjessa
Tero Kujala, ohjaava opettaja, Valteri
Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija, Valteri

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin
Tommi Paalanen, seksologi, filosofi, Sexpo-säätiö

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta
Satu Niskanen, toimintaterapeutti, väitöskirjatutkija

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä
Minna Laine, fysioterapeutti, tft, toimitusjohtaja Meditas Oy

Koulu ja kuntoutus - monialainen yhteistyö tukee lasta ja nuorta 
Tero Makkonen, kuntoutuspäällikkö, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Osallisuus ja seksuaalisuus esillä OsalliSEKSI-teemakorttelissa
Markku Vellas, projektipäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali
Petri Rissanen, Luonto kaikille - hanke ja Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Kuntoutuminen on osa hoivaa ja arkea 
Sirkka-Liisa Kaistinen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE