Apuväline-tapahtuman blogi

RSS
14. toukokuuta 2019 8.55

Apuvälineen uusi elämä

Robotisaation suuria voittajia ovat hyvinvointipalveluja tarvitseva kansalainen sekä suomalainen sote –sektori. Robottiapulaiset tulevat terveydenhoidon avuksi niin sairaaloissa, laitoksissa kuin kodeissakin.

Vuonna 2013 tuli voimaan laki, jonka mukaan vanhusten palvelut pitää pyrkiä järjestämään niin, että ihminen voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Ylipäätään suuntaus hoidossa näyttäisi olevan kotia kohti, toisin sanoen koti on paikka toipua myös sairaalassa tehtyjen toimenpiteiden jälkeen.

Arjessa selviytyminen kotona voi olla monelle suuri haaste. Kun voimat ovat heikentyneet saattavat jokapäiväiset askareet, syöminen, vessassa käyminen ja ulkoilu olla suurten ponnistelujen takana. Omaishoitajien voimat eivät ole loputtomat, eikä kotihoidolla ole mahdollisuutta tarjota kuin aivan välttämättömimmät palvelut, jos aina sitäkään.

Monet epäilevät robottien voivan olla avuksi, mutta haastan ajattelemaan toisin. Eri teknologiat ovat kehittyneet valtavasti, siihen pisteeseen, että on mahdollista kehittää robotti, joka auttaa ihmistä jokapäiväisessä elämässä. Yksi tällainen robotti oli Hobbit, jota kokeiltiin vuonna 2012 Ruotsissa. Hobbit piti jonkin verran siisteyttä yllä, huolehti lääkkeiden otosta ja piti myös seuraa. Hobbitissa oli myös etäläsnäolo-ominaisuus, eli sen kautta voi olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Kokeiluun osallistuneet vanhukset kehuivat Hobbitin fyysisiä ominaisuuksia, mutta pitivät sosiaalista puolta kuitenkin tärkeimpänä. ”Nyt minun ei tarvitse kököttää yksin kotona”, kommentoi 89 -vuotias Ella. Kymmenen vuoden sisällä on tavallista, että tällaiset monitoimirobotit auttavat ihmisiä elämään normaalia arkea, vaikka toimintakyky olisi heikentynyt.

Robotti ei korvaa ihmistä eikä inhimillistä kontaktia. Robotti on apulainen tilanteissa, jossa ihmisen apua ei ole saatavilla. Robotti täyttää aukon, johon ihminen ei ennätä, jaksa tai pääse avuksi. Yksinäisyyden lievittäjänä ihminen on tietysti paras, mutta jokaiseen hetkeen ei ole toista ihmistä saatavana – eikö silloin ole ihan hyvä, että robottiapuri on käytettävissä? ”On epäinhimillistä jättää teknologia käyttämättä, jos sillä voidaan auttaa ihmisiä”, toteaa dosentti Mari Kangasniemi, joka on tehnyt tutkimusta hoivaroboteista.

Roboteista nousee monia kysymyksiä ja haasteita. On pohdittava etiikkaa ja arvoja. Ehkä tarvitaan lainsäädäntöä. Kun robotti on päivittäin lähellä ihmistä niin tietoturvakysymyksetkin nousevat esille. Robottiin on voitava luottaa. Sote –sektorin robotiikka voi olla Suomelle myös valtava mahdollisuus synnyttää uutta elinkeinoa, kyse on eksponentiaalisesti kasvavasta markkinasta.

Valtioneuvoston periaatepäätös älykkäästä robotiikasta julkistettiin 2.6.2016. Periaatepäätöksessä visioidaan:

”Visiona vuoteen 2025 on älykästä robotiikkaa ja automaatiota valmistava, kehittävä ja laajasti hyö- dyntävä Suomi, jossa monia suuria yhteiskunnallisia haasteita, kuten terveydenhuollon palveluiden tarjoaminen, julkishallinnon tietotyön tehostaminen ja liikenteen järjestäminen, on ratkaistu nykyistä laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Suomalaisia keinoälyyn, älykkääseen robotiikkaan ja automaatioon liittyviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluja hyödynnetään maailmanlaajuisesti ja suomalaiselle osaamiselle on paljon kysyntää. Suomi on tehnyt merkittävän kilpailukykyloikan älykkään robotiikan ja automaation avulla.”

Sosiaali- ja terveysministeriön Hyteairo -ohjelma toteuttaa periaatepäätöksen tavoitteita käytännössä. Tutustu ohjelmaan ja tule mukaan rakentamaan yhteistä hyvinvointia https://stm.fi/hyteairo

EVA:n raportti kiteyttää hienosti hoiva-alan robotisaation ”Vaikka robotit olisivat kaikessa ihmisiä parempia, ei ihmisen työpanos käy tarpeettomaksi. Teknologinen kehitys synnyttää ihmisille myös täysin uusia työnkuvia ja ammatteja. Esimerkiksi sairaaloissa ihmisen työpanos kannattaa kohdistaa siihen, missä kone ei voi ihmistä korvata: inhimilliseen hoivaan.” Parhaimmillaan robotti laajentaa ihmisen kyvyt ja osaamisen ulottuvuuksiin, joista ennen olemme vain haaveilleet.

http://www.eva.fi/blog/2016/09/13/robotit-toihin-koneet-tulivat-mita-tapahtuu-tyopaikoilla/

Apuvälineen uusi elämä on älykäs ja oppiva, todellinen ammattilaisen arjen apulainen!

Cristina Andersson

Cristina Andersson on tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija. Hän toimii asiantuntijana eri yhteyksissä viime aikoina myös mm. Euroopan parlamentin työn tulevaisuuteem liittyvissä työryhmissä. Anderssonin ja dosentti Jari Kaivo-ojan kirja BohoBusiness käsittelee robotisaation ja muiden eksponentiaalisten teknologioiden vaikutusta ihmisiin, työhön ja tulevaisuuteen.

Cristina on mukana Apuväline-messuilla kertomassa robotiikan mahdollisuuksista ja yhteistyössä tuottamassa robotiikan ohjelmaa.

 


6. toukokuuta 2019 7.25

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa

Kuvituskuva: näppäimistö ja näyttö

Verkkopalveluiden saavutettavuudella tarkoitetaan, että palvelu on eri tavoin vammaisten ja toimintarajoitteisten käyttäjien käytettävissä. Saavutettavuus mahdollistaa palvelun käytön erilaisten laitteiden, apuvälineohjelmien ja taitojen avulla. Verkkopalveluiden saavutettavuuden keskeiset periaatteet ovat havaittavuus, hallittavuus, ymmärrettävyys ja toimintavarmuus. Saavutettavuuden toteutuminen edellyttää teknisten ohjeiden noudattamisen lisäksi myös verkkosivuston rakenteen ja sisällön selkeyttä.

Suomessa EU:n saavutettavuusdirektiiviin perustuva Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) astui voimaan 1.4.2019. Hallituksen esityksessä (HE 60/2018) lain on arvioitu koskevan 3000-5000 julkisen sektorin digitaalista palvelua. Lisäksi lakia sovelletaan mm. vahvoihin sähköisiin tunnistuspalveluihin, pankki- ja vakuutuspalveluihin, postipalveluihin, vesi- ja energiahuollon palveluihin sekä tiettyihin liikennepalveluihin. Lain soveltamisala on merkittävä, mutta sen ulkopuolelle jää yhä monia arjen kannalta keskeisiä palveluita kuten digitaalinen media.

Laki velvoittaa julkisen sektorin elimiä noudattamaan verkkosivustoillaan ja mobiilisovelluksissaan käytännössä verkkosisällön saavutettavuusohjeen (WCAG  2.1) AA-tason vaatimuksia. Ohjeen suomenkielinen käännös on vielä tätä kirjoitettaessa tarkastusvaiheessa, mutta siihen perustuvat saavutettavuusohjeet on julkaistu suomeksi. Lisäksi laissa määritellään saavutettavuuden informointiin, valvontaan, oikeussuojakeinoihin ja raportointiin liittyvät velvoitteet ja menettelyt sekä saavutettavuuden edistämiseen liittyvät tehtävät.

Monet verkkopalveluja kehittävät digitoimistot ovat heränneet kehittämään saavutettavuuden osaamistaan sekä tarjoamaan saavutettavuutta asiakkailleen. Palveluntarjoajien osaamisen tasossa on huomattavia eroja, joten palvelujen tilaaja joutuu olemaan tarkkana.

Saavutettavuuden varmistaminen on helpointa, kun se huomioidaan digitaalisen palvelun koko elinkaaren aikana suunnittelusta ylläpitoon.  Saavutettavuuden tekniikoiden hyvää tuntemusta tarvitaan erityisesti verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten käyttöliittymien suunnittelussa ja kehityksessä. Lisäksi on tärkeä varmistaa, että sisältöjen ylläpitäjillä on riittävät valmiudet saavutettavuuden huomiointiin. Palvelun julkaisun jälkeen raportoituja saavutettavuusongelmia voidaan vähentää osallistamalla erilaiset käyttäjät jo palvelun kehittämiseen.

Yksi tapa madaltaa kynnystä parantaa verkkopalveluiden saavutettavuutta on lisätä yhteistyötä digitaalisten asiointikanavien kehittämisessä. Kuntasektorilla tähän haasteeseen on tartuttu Tulevaisuuden kunnan digitalisointi -projektissa 2018-2019, jonka yhtenä osa-alueena on toteuttaa kuntien yhteisiä sähköisiä palvelukanavia tai niiden osia. Julkisen sektorin tarpeisiin kehitettävät saavutettavuutta tukevat rakennuspalikat voisivat helpottaa myös yritysten digipalveluiden saavutettavuuden parantamista.

Lisätietoja:

www.nkl.fi/saavutettavuus

Iiro Nummela

Iiro Nummela
palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Kirjoittaja edustaa Vammaisfoorumia saavutettavuuden sääntelyn seurantaryhmässä ja on osallistunut saavutettavuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon valmisteluun.

 

Näkövammaisten liitto on Apuväline-messujen yhteistyökumppani ja mukana messuilla. Tervetuloa keskustelemaan lisää saavutettavuudesta 7.-9.11. Tampereelle!

 


2. huhtikuuta 2019 20.20

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen

Miltä näyttää esteetön ja yhdenvertainen Suomi vuonna 2019? Tähän kysymykseen Invalidiliitto ja Rakennustietosäätiö etsivät vastausta jo kolmannen kerran jaettavan Esteetön Suomi -palkinnon avulla.

Rakennetun ympäristön esteettömyys, palvelujen saavutettavuus ja tuotteiden käytettävyys vaikuttavat oleellisesti siihen kuinka sujuvasti pystymme liikkumaan ja toimimaan jokapäiväisessä arjessamme. Ympäristö, jossa elämme ohjaa päätöksentekoamme ja voi joko kannustaa meitä liikkumaan ja toimimaan tai sitten pitää meidät paikoillamme ja estää aktiivisen osallistumisen. Ei ole siis yhdentekevää minkälaisia ympäristöjä ja tuotteita suunnitellaan ja toteutetaan tai minkälaisia palveluja tuotetaan, sillä ne luovat pohjan yhdenvertaisen osallisuuden toteutumiselle ja toimivat päivittäisen hyvinvointimme perustana.

Yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat ihmisoikeuskysymyksiä, jotka perustuvat ajatukseen ihmisarvosta – kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina. Toimimattomat ympäristöt, palvelut tai tuotteet eivät saa estää ihmisoikeuksien toteutumista, vaan ihmisten moninaiset tarpeet tulee huomioida kaikessa suunnittelussa. Kun rakennetun ympäristön, palvelun ja tuotteen laatu määritellään heikoimpien käyttäjien tarpeiden mukaan, varmistetaan ympäristön, palvelun ja tuotteen soveltuminen kaikille käyttäjille.

Mitä esteettömämpiä ja saavutettavampia toimimisympäristömme ovat, sitä vähemmän ne aiheuttavat esteitä ihmisten monimuotoisille tavoille liikkua ja toimia. Voidaankin siis ajatella että esteettömissä ympäristöissä, saavutettavien palveluiden äärellä meillä on vähemmän liikkumis- ja toimimisesteisiä henkilöitä, on vain henkilöitä, jotka liikkuvat ja toimivat eri tavoin.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuminen on monen tekijän summa, joka vaatii erilaisten tarpeiden ymmärtämistä sekä tahtoa tehdä asiat paremmin kaikkien kannalta. Onneksi tätä tahtoa sekä esimerkkejä hyvistä, kaikille soveltuvista toteutuksista löytyy myös meiltä Suomesta! Esteetön Suomi -palkinto haluaa nostaa esiin näitä hyviä esimerkkejä sekä kannustaa tilaajia, suunnittelijoita ja toteuttajia esteettömiin ja saavutettaviin ratkaisuihin.

Esteetön Suomi -palkinto jaetaan kahden vuoden välein toiminnalle tai kohteelle, joka on valtakunnallisesti merkittävällä tavalla edistänyt esteettömyyden ja/tai saavutettavuuden toteutumista. Voittaja julkistetaan tänä vuonna Apuväline-messujen avajaispäivänä 7.11.2019. Esteetön Suomi -palkinnon saaja palkitaan Suomen Messusäätiön lahjoittamalla 3 000 euron stipendillä.

Nyt kannattaa osallistua ja tehdä ehdotus palkinnon saajasta, sillä kaikkien ehdottaneiden kesken arvotaan lippuja Apuväline- ja Habitare-messuille. Kilpailu on avoin kaikille!

Lue lisää ja tee ehdotus palkinnon saajasta:
https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/esteettomyyskeskus-eske/esteeton-suomi-palkinto

Johanna Hätönen

Johanna Hätönen
vs. vastaava esteettömyysasiantuntija
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE


24. lokakuuta 2017 10.00

Fysioterapeuttina koulussa – tukea oppilaille yksilöllisesti ja ryhmässä

Koulun käytävillä on vielä rauhallista, mutta virkuimmat oppilaat odottavat jo päivän alkamista luokan edessä. Oma päiväni alkaa käytäväkeskustelulla alakoulun oppilaan kanssa. Saan tuoreet tiedot Kalpan edellisiltaisesta kotipelistä ja kuulenpa samalla seuraavan vastustajankin.

Työssäni koulun fysioterapeuttina pääsen osallistumaan oppilaiden kouluarkeen kokonaisvaltaisesti, hyödyntämään kouluympäristöä ja oppilaiden arjen välineitä terapiassa. Myös yhteistyö opettajien ja hoitohenkilökunnan kanssa on sujuvaa. Koulupäivään sisältyvä kuntoutus edistää oppilaan oppimista. Koen, että työstäni hyötyvät oppilaan lisäksi myös muut koulun arjessa toimivat ammattilaiset.

Aikaa yksilöllisesti

Saunan lämmetessä suunnistan koulun altaalle innokkaan uimarin kanssa. Uintivalmistelujen lomassa keskustelemme oppilaan ja avustajan kanssa, miten seisomisharjoitukset ovat toteutuneet ensimmäisten kouluviikkojen aikana. Sovin käyväni iltapäivän oppitunnilla tarkastamassa seisomatelineen säädöt ja oppilaan seisoma-asennon.

Aloitamme alakoulun oppilaan kanssa fysioterapian tutuilla harjoituksilla portaissa, jonka jälkeen siirrymme vielä kuntosalille. Fysioterapia päättyy kilpaillen kumman vatsa kurnii kovempaa.

Yksi oppilas - monta toimijaa - yhteiset tavoitteet

Tuleviin HOJKS-keskusteluihin on fysioterapeutinkin valmistauduttava, joten lounasta sulatellessa täytän toimintakykykuvauksia alakoulun oppilaista. Laadimme moniammatillisesti jokaiselle oppilaalle toimintakykykuvauksen, joka kuvaa oppilaan toimintaa koulupäivän aikana niin arjen asioissa kuin oppimisessakin. Vahvuuslähtöisesti tietenkin.

Toimintakykykuvaus antaa tukevaa pohjaa, kun laadimme yhdessä oppilaan HOJKSin keskeiset tavoitteet. Nämä tavoitteet ohjaavat moniammatillisen opetus-, kuntoutus- ja ohjaushenkilöstön työskentelyä oppilaan kanssa.

Ryhmä vahvistaa osallisuutta

Iltapäivällä yläkoulun tyttöjen liikunnallinen pienryhmä kokoontuu hiljalleen joogatunnille. Toiveissa on löytää yhteinen rauhoittumisen hetki keskellä päivää ja vahvistaa kehollista tietoisuutta. Takarivin tytöt purskahtavat nauruun, kun katseet kohtaavat haastavimmassa liikkeessä. Kestää hetki, kunnes keskittyminen jälleen onnistuu ja pääsemme jatkamaan harjoituksia.

Tytöt ehdottavat seuraavalle kerralle hikisempää lajia. Kehonpainoharjoittelu kuulostaa heistä mielenkiintoiselta ja uudelta. Suunnittelemme siis “hikitreenin” oman kehon voimin.

Joogatuokion lopuksi ryhmän yksi oppilaista kysyy, suunnittelisinko myöhemmin hänen kanssaan lukujärjestystä, johon koostettaisiin suunnitelma viikon liikkumisista. Edellisen päivän terveystiedon tunnilla käymämme keskustelu säännöllisen liikkumisen merkityksestä on ilmeisesti jäänyt mieleen. Hienoa!

Kuntoutumista oppitunneillakin

Iltapäivällä on edessä alakoululaisten liikuntatunti: Kaunis syyssää ja suunnistusta. Alkulämmittelyjen jälkeen muodostetaan suunnistusryhmät ja pääsemme porukalla tutustumaan koulun lähiympäristöön. Pyörätuolilla liikkuvien oppilaiden kanssa tuntia on ennakoitu vaihtamalla manuaalipyörätuolit sähköpyörätuoleihin ja suunnistuksen lomassa pääsemme harjoittelemaan ympäristönhallintaa.

Rastit löytyvät yksi kerrallaan ja rastitehtävillä haastetaan niin oppilaat kuin avustajatkin. Löydätkö maahan varisseen lehden, joka myös Kanadan lippua koristaa? Poimi maasta omaa ikääsi vastaava määrä pihlajanmarjoja. Löydätkö parkkipaikalta auton, jonka rekisterikilvessä on kolme samaa numeroa? Kuka voittaa tänä vuonna SM-liigan? Kalpan kannattajien joukossa oman tuulitakin alla sykkii vielä hiljaa Pata-sydän.

Karoliina_Vaisanen Valteri

Karoliina Väisänen
fysioterapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lasten ja nuorten oppimista, koulunkäyntiä ja osallistumisen mahdollisuuksia heidän omassa oppimisympäristössään. Tarjoamme monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Lue lisää meistä kotisivuiltamme, valteri.fi

VALTERI APUVÄLINEMESSUILLA JA LIIKUNTAMAASSA

  • Apuvälinemessut, Ohjelmalava A2
    • To 9.11. klo 12.30 Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen ja oppimisen näkökulmasta / fysioterapeutti Karoliina Väisänen ja erityisluokanopettaja Liisa Pentikäinen
    • Pe 10.11. klo 11.30 Miten järjestää erilaiset oppijat huomioiva liikuntatunti opetussuunnitelman hengessä / fysioterapeutti Henni Huttunen ja liikunnan lehtori Elisa Raivio
  • Apuvälinemessut, osasto 929
      • Valteri Puodin suositut julkaisut ja oppimateriaalit sekä erilaiset arvioinnit (mm. tietokoneen käytön arviointi ja kommunikoinnin arviointi). Uutuutena tabletilla / tietokoneella käytettävä AACi-kommunikointikansio.
  • Liikuntamaa osasto 10, Esteetön leikkipiha, sen uudenlaiset leikkivälineet ja monipuoliset kuntoutusharjoitteet.


12. lokakuuta 2017 17.30

Saavutettavia palveluita, kiitos!

Tämä vuosi on täyttynyt erilaisista tapahtumista, joiden nimessä on koreillut saavutettavuus joko liitettynä digitaalisiin palveluihin, verkkosivustoihin tai sovelluksiin. Voidaan puhua saavutettavuus-pöhinästä.

Pöhinän on saanut aikaan viime joulukuussa voimaan tullut EU:n saavutettavuusdirektiivi. Se edellyttää, että julkisen puolen verkkopalvelut ja myös mobiilisovellukset ovat saavutettavia. Kello tikittää. Siirtymäajat eivät ole kovin pitkiä: Ennen 23.9.2018 julkaistut sivustot on oltava saavutettavia syyskuussa 2020 ja 23.9.2018 jälkeen julkaistavien verkkosivustojen on oltava kunnossa jo syyskuussa 2019. Mobiilisovelluksilla on aikaa kesäkuuhun 2021.

Saavutettavuuden ammattilaiset kiertävät seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja foorumeissa kertomassa saavutettavuudesta. Miksi? Eikö saavutettavuus oikeastaan ole kuitenkin maailman luonnollisin asia: palvelu on kaikkien palvelun kohderyhmään kuuluvien käytettävissä. Se on käytettävissä vaikka henkilöllä olisi hitaat nettiyhteydet, vanhempaa mallia oleva tietokone, huono näkö, ei lainkaan yläraajoja, kielellisiä ongelmia tai vapisevat kädet. Tai punainen tukka.

Selkeyttä ja standardeja

Saavutettavuus ei ole mikään ihmeellinen asia. Periaatteessa se on teknisten standardien noudattamista ja helppokäyttöisyyden huomioimista. Kiteytysti voisi sanoa, että toimiva digitaalinen palvelu koostuu standardin mukaisesti toteutetusta tekniikasta, selkeästä rakenteesta, harkitusta väri- ja kuvamaailmasta, selkeästä kielestä ja ehyistä palvelupoluista. Ja maltillisesta toteutuksesta: Niin houkuttelevaa kun onkin toteuttaa sivustoja aina uusimman tekniikan avulla, kannattaa muistaa, että kotipöydiltä löytyy yleensä aina muutaman vuoden vanhat apuvälineet, jotka eivät aina välttämättä toimi viimeisimpien teknisten virtausten kanssa.

Standardien ja yleisesti käytettyjen toimintatapojen noudattaminen on tärkeää. Erilaiset apuvälineet tarvitsevat sovittuja rajapintoja, jotta ne voivat tulkita käyttäjälleen sovellusten tai sivustojen elementtejä. Jos on ongelmia esimerkiksi kognitiivisissa kyvyissä, tarvitsee sovittuja tapoja, sovittuja toimintamalleja ja selkeitä ohjeita, jotta selviäisi itsenäisesti sähköisten palveluiden käytössä.

Inhimillisiä tekijöitä

Vaikka verkkosivut tai mobiilisovellukset olisi tehty saavutettavuusohjeistusten mukaisesti, niiden käyttö onnistuu vain, jos kunkin henkilön yksilölliset tarpeet on huomioitu apuvälineitä valittaessa ja hän on saanut niiden käyttöön riittävästi koulutusta.

Huolehditaan siitä, että tehdään saavutettavia palveluita, mutta muistetaan myös huolehtia heistä, jotka jäävät vielä verkkopalveluiden ulkopuolelle kaikesta hyvästä suunnittelusta ja toteutuksesta huolimatta. Ei unohdeta sitä, että aina jää jäljelle tarve henkilökohtaiselle palvelulle.

Tervetuloa kuulolle

Saavutettavuus on esillä myös Apuvälinemessujen sinisellä ohjelmalavalla torstaina 9.11.2017 kello 13. Tervetuloa kuuntelemaan Annanpuran Kimmo Sääskilahden puheenvuoroa!

Virpi Jylhä

Virpi Jylhä on saavutettavuuden asiantuntijana Näkövammaisten liitossa. Omien sanojensa mukaan hän on vaikeasti heikkonäköisenä joutunut tarkastelemaan saavutettavuutta hyvinkin läheltä.


Tilaa tapahtumauutiset sähköpostiisi.

Saat ajankohtaista tietoa Apuväline-tapahtumasta.

Sähköposti

Haluatko mukaan näytteilleasettajaksi?

Kysy lisätietoja tai pyydä tarjous >>

Apuväline 2019 Blogi

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE


Apuväline 2017 Blogi

Fysioterapeuttina koulussa - tukea oppilaille yksilöllisesti ja ryhmässä
Karoliina Väisänen fysioterapeutti, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Saavutettavia palveluita, kiitos
Virpi Jylhä, saavutettavuuden asiantuntija, Näkövammaisten liitto

Miten ikäteknologia laajaan käyttöön - Kokemuksia ja oppeja Suomesta ja Japanista
Marketta Niemelä, erikoistutkija (FT), VTT

Apuvälineiden kehitystyössä käyttäjien kokemus on ykkönen
Sasu Leskelä, Head of MedicalCare, Ottobock Greater Nordic Region

Omaishoidon tukipalveluiden yhdenvertaisuus huomioitava myös digitalisaatiossa
Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, Omaishoitajat ja läheiset -liitto

Esteettömyys on asenne - yhdenvertaisuus luodaan yhdessä
Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto