Apuväline-tapahtuman blogi

16. kesäkuuta 2017 13.55

Esteettömyys on asenne – yhdenvertaisuus luodaan yhdessä

Esteetön ja yhdenvertainen yhteiskunta ei sulje yhtäkään kansalaista palvelujen ja osallisuuden ulkopuolelle. Yhdenvertaisuus, osallisuus ja esteettömyys ovat vahvoja velvoitteita, jotka nojautuvat YK:n vammaisyleissopimukseen, mutta myös useisiin kansallisiin säännöksiin. YK:n vammaisyleissopimus takaa täydet ihmisoikeudet myös vammaisille. Jo perustuslaki kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella.

Laaja-alaisen esteettömyyden varmistaminen on meidän kaikkien asia. Esteettömyys ei ole vain nippu asioita, jotka tulee huomioida esimerkiksi rakentamisessa, ympäristön suunnittelussa, julkisen liikennevälineiden palveluissa, tiedon ymmärrettäväksi tekemisessä tai apuvälinepalveluissa. Yhdenvertaisuus ja esteettömyys ovat ennen kaikkea asenteita, jotka huomioivat ja hyväksyvät ihmisten erilaisuuden.

Muutama vuosi sitten voimaan tullut uudistettu yhdenvertaisuuslaki laajentaa velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuuslaki koskettaa kaikkia palveluiden järjestämisvelvollisuudessa olevia – niin viranomaisia, koulutusorganisaatioita, työnantajia kuin tavaroiden ja palveluiden tarjoajia.

Lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Esteettömyys edellytykseksi myös uudistuvaan soteen

Itsemääräämisoikeus, yhdenvertainen valinnanvapaus ja osallisuus on taattava vammaisille, vaikeavammaisille ja harvinaissairaille ihmisille myös uudistuvassa sotessa. Palvelujen sujuva integraatio on välttämätöntä vaikeasti vammaisten ihmisten arjen turvaajana.

Huolenaiheena on, että esteettömyys- ja saavutettavuusnäkökulmasta sote-uudistus ei pidä sisällään velvoittavaa esteettömyyttä, mikä saattaa ruokkia esteellisen palvelun ja rakenteen syntymistä. Tämä kaventaisi valinnanvapautta niiden kansalaisten kohdalla, jotka tarvitsevat esteetöntä toimintaympäristöä ja palvelua.

Esimerkiksi riittävät ja yksilölliset apuvälinepalvelut mukaan lukien laaja-alainen esteettömyys ovat kaikille eri tavoin toimintaesteisille kansalaisille välttämätön edellytys osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Vaikeavammaisille ja harvinaissairaille ihmisille se on suorastaan elinehto. Merkityksellistä on, millä tavoin asiakasseteleiden arvo tullaan määrittämään apuvälineiden kohdalla. On huomioitava, että apuväline ei ole vain tekninen väline vaan kokonaisuus, johon kuuluu prosessi aina hankinnasta sovitukseen ja huoltoon. Lisäksi apuvälineen tulee vastata aina asiakkaan yksilöllistä tarvetta.

Esteettömyys sote-palveluissa tarkoittaa myös informaation, tutkimusvälineiden ja -paikkojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esimerkiksi kansainväliset tutkimukset osoittavat, että on osoitettu viitteitä siitä, että vammaisten naisten syöpäriskit ovat kohonneet, koska joukkoseulonnat ovat jääneet väliin esteellisyyden takia. Esteellinen sote voi siis pahimmillaan estää valinnanvapauden sekä aiheuttaa merkittäviä puutteita hyvinvoinnin ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Tästä syystä Invalidiliitto on vaatinut sote-palveluiden esteettömyyttä.

On paitsi lainsäätäjien, viranomaisten ja sote-palveluiden järjestäjien, mutta myös jokaisen kansalaisen ja yhteiskunnan eri toimijoiden velvollisuus huolehtia, että jokainen yksilö saa saman kohtelun ja elämisen mahdollisuudet kuin samassa elämäntilanteessa, olosuhteissa ja iässä olevat kanssaeläjät.

Elina Nieminen Invalidiliitto

Elina Nieminen
lakimies
Invalidiliitto ry

Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö, joka edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Liitto edustaa 149 jäsenyhdistyksensä kautta yli 30 000 fyysisesti vammaista ja toimintaesteistä suomalaista. Invalidiliitto on Apuväline 2017 -suurtapahtuman toinen pääjärjestäjä.

 


Apuväline 2019 Blogi

VR-teknologia auttaa autisminkirjon oppilasta arjessa
Tero Kujala, ohjaava opettaja, Valteri
Antti Peltoniemi, pedagoginen asiantuntija, Valteri

Välineitä seksuaaliseen hyvinvointiin
Tommi Paalanen, seksologi, filosofi, Sexpo-säätiö

Arkikuntoutus tukee asiakkaan osallisuutta
Satu Niskanen, toimintaterapeutti, väitöskirjatutkija

Tekoäly auttaa liikkumaan ja saa kuntoutujan liikuttumaan omasta pystyvyydestä
Minna Laine, fysioterapeutti, tft, toimitusjohtaja Meditas Oy

Koulu ja kuntoutus - monialainen yhteistyö tukee lasta ja nuorta 
Tero Makkonen, kuntoutuspäällikkö, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri

Osallisuus ja seksuaalisuus esillä OsalliSEKSI-teemakorttelissa
Markku Vellas, projektipäällikkö Kehitysvammaisten Palvelusäätiö sr, Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke

Saavutettavassa luontomatkailussa piilee valtava potentiaali
Petri Rissanen, Luonto kaikille - hanke ja Jukka Parviainen, apuvälineneuvoja, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry

Kuntoutuminen on osa hoivaa ja arkea 
Sirkka-Liisa Kaistinen ylilääkäri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Apuvälineen uusi elämä  
Cristina Andersson tietokirjailija, yrittäjä ja robotisaatioon erikoistunut konsultti ja luennoitsija

Saavutettavuus osaksi digipalvelun elinkaaren hallintaa
Iiro Nummela palvelupäällikkö, Näkövammaisten liitto ry

Esteetön Suomi on kaikille yhdenvertainen
Johanna Hätönen vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE